Marraskuun alussa järjestettiin kymmenes Euroopan kansanterveyskonferenssi Tukholmassa, jossa HPP-tiimillä oli erinomainen tilaisuus esitellä posterin avulla hankkeen tavoitteet, kyselytutkimuksen tuloksia ja suunniteltuja toimenpiteitä. Nelipäivänen konferenssi sisälsi monia mielenkiintoisia esityksiä, työpajoja ja paneelikeskusteluja.

Yhtenä keskeisenä kysymyksenä käsiteltiin tarvetta vahvistaa sosiaalista hyvinvointia, jotta vältettäisiin sosioekonomisten ja siihen liittyvien terveyserojen kasvaminen EU:n jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä jaettaisiin yhteistä vaurautta. Myös resilienssi-käsitteen monitulkintaisuutta käsiteltiin todeten, että resilienssin (kriisin kestävyys, kimmoisuus) tulisi ulottua eri tasoille kuten yksilön, perheen, yhteisön ja järjestelmän tasoille terveellisen elämän saavuttamiseksi. Erilaisten keskustelujen ja julkilausumien kautta tulleet tulevaisuuden tavoitteet ovat pitkälle yhteneväisiä HPP-hankkeen tulosten kanssa:

• luotetaan enemmän tieteellisen tutkimuksen tuloksiin politiikan kehittämisessä;
• varmistetaan että terveyspalvelut ovat kaikkien yhteiskuntaryhmien käytettävissä;
• käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä viestinnässä.

Tutkimuksen ja näytön tärkeys korostui selvästi avajaisissa, joissa Ola Rosling kertoi värikkäästi, kuinka suurin osa väestöstä kokee maailmanmuutokset.

Johtaja Taru Koivisto Suomen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, joka on myös HPP-hankkeen ohjausryhmän jäsen, osallistui konferenssin päälavalla pidettyyn paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin hyvinvointipolitiikan mahdollisuuksia jakaa yhteistä vaurautta tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Koivisto käsitteli tematiikkaa mm. Suomessa meneillään olevan SOTE -uudistuksen valossa, jonka tavoitteena on osaltaan varmistaa, että palvelut ovat kattavasti saatavilla eri alueilla ja eri väestöryhmille. Linkki paneelikeskusteluun 

 

Uuden tiedon lisäksi keskusteluissa korostettin myös sitä, että jokaisen terveyden edistäjän olisi toimittava henkilökohtaisena esimerkkinä terveellisestä elämäntavasta, mikä perustuu päivittäisiin ravitsemus-, toiminta-, asenne- ja käyttäytymispäätöksiin.