HPP Survey

Kirjoittajat: Kaija Matinheikki-Kokko kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi
Arja Liinamo arja.liinamo@metropolia.fi
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Terveyden edistämisen osaamisvaatimukset tulevaisuudessa

Millaista tulevaisuuden osaamista ja koulutusta terveyden ja hyvinvoinnin (TE) edistämisen parissa työskentelevät ammattilaiset ja asiantuntijat tarvitsevat? Tätä kysymystä ratkotaan Virossa ja Suomessa HPP-projektin (2016-2019) tutkimus- ja kehitysprosessissa yhteistyössä useiden toimialojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. HPP-kyselylomake rakentuu IUHPE:n (International Union for Health Promotion and Education)1IUHPE Core Competencies and Professional Standards for Health Promotion. Full version. April 2016. määrittämiin terveyden edistämisen ydinosaamisalueisiin. Kyselylomakkeessa on huomioitu kansainvälinen tutkimusnäyttö sekä HPP -projektissa terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa käydyt ryhmäkeskustelut. Aineisto kerättiin molemmissa maissa sähköisellä kyselyllä keväällä 2017.

Tässä yhteenvedossa kuvataan HPP-kyselyn tuloksia siitä, mitä Terveyden edistämisen kompetensseja toimijat ja asiantuntijat pitävät tulevaisuudessa olennaisina.

Taustaa

HPP-kyselylomakkeeseen vastasi 837 ammattilaista ja asiantuntijaa (n = 588 Suomesta, n = 249 Virosta). He edustivat julkista sektoria, paikallis-, alue- tai valtioviranomaisia, yksityisiä terveydenhuollon palvelujen järjestäjiä, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, korkeakouluja tai muita tahoja. Suurin osa vastaajista oli molemmissa maissa naisia (91 %). Vastaajien ikäjakauma oli melko samanlainen molemmissa maissa kattaen ikäryhmät 23-vuotiaista 77-vuotiaisiin. Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan maakunta, missä he työskentelevät. Suomalaisista tähän kysymykseen vastanneista (n = 510) 69 % työskenteli Uudenmaan maakunnassa, jonne kysely oli erityisesti kohdennettukin. Vastaavasti 44 % virolaisista vastaajista työskenteli Harjun maakunnassa. Viron vastaajista 12 % työskenteli Läänen läänissä.

Kyselyyn vastanneiden koulutustaso oli korkea sekä Virossa että Suomessa. Suomalaisista vastaajista neljänneksellä oli lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Suuri enemmistö suomalaisista vastaajista työskenteli terveyspalveluissa (80 %), kun taas virolaiset vastaajat toimivat useimmiten koulutuksessa (38 %) ja sosiaalipalveluissa (30 %). Vastaajat edustivat eri ammateissa toimivia työntekijöitä (35 %), asiantuntijoita (25 %), johtajia (16 %) tai päälliköitä (5 %). Organisaatiotyypin mukaan suurin suomalainen vastaajaryhmä edusti julkisen sektorin paikallisia toimijoita tai asiantuntijoita ​​(47 %). Virossa suurimmat ryhmät edustivat valtakunnallisia julkisia viranomaisia ​​(28 %) ja sen jälkeen paikallisia viranomaisia ​​(18 %). Kummassakin maassa yksityisten palveluntuottajien/yritysten vastaajien määrä on melko korkea (18 %). Vastaajien ilmoittama terveyden edistämiseen käyttämänsä työaika vaihteli molemmissa maissa. Virossa 28 % vastanneista ilmoitti käyttävänsä enintään kymmenesosan työajastaan ​​terveyden edistämiseen, Suomessa vastaavan osuuden ollessa 14 %. Noin kolmasosa suomalaisvastaajista ilmoitti käyttävänsä 71-100 % työajastaan terveyden edistämiseen. Vastaava osuus virolaisvastaajista oli 23 %.

 

HPP-kyselylomake

HPP-kyselylomake oli vastattavissa viroksi, suomeksi ja englanniksi. IUHPE:n (huhtikuu 216) kuvaamat Terveyden edistämisen ydinosaamisalueet ja ammatillisen osaamisen standardit2 Barry, M. M., Battel-Kirk, B., Davison, H., Dempsey, C., Parish, R., Schipperen, M., Speller, V., Zanden, van der,G., and Zilnyk, A. on behalf of the CompHP Partners (2012). The CompHP Project Handbooks. International Union for Health Promotion and Education (IUHPE), Paris. loivat käsitteellisen ja rakenteellisen kehyksen HPP-kyselylomakkeelle. HPP-projektissa vuoden 2016 lopussa toteutetuissa ryhmähaastatteluissa virolaisten ja suomalaisten terveyden edistämisen asiantuntijoiden ilmaisemia TE osaamis- ja koulutustarpeita, sekä alan kansainvälistä kirjallisuutta, hyödynnettiin kyselylomakkeen laadinnassa.

Kyselylomake sisälsi yhteensä 77 väittämää, ryhmiteltynä yhdeksän eri Kompetenssialueen (=Domain) alle. Vastaajat arvioivat väittämittäin kuinka olennaiseksi he arvioivat kunkin väittämän kuvaaman terveyden edistämisen osaamisen eli kompetenssin (tieto, taito tai kyky) tulevaisuudessa. Vastaajat vastasivat kussakin väittämässä yhteen neljästä vastausvaihtoehdosta, jotka olivat:

  • Olennainen kompetenssi kaikille (4);
  • Toivottava kompetenssi kaikille (3);
  • Erityinen kompentenssi relevantti joillekin, mutta ei kaikille (2) ja
  • Ei relevantti kompetenssi (1).

Tulosten kuvaamisessa käytetään yleisesti keskiarvoa kuvaamaan keskeistä suuntaa osaamisvaatimusten arvioinnissa. Keskiarvo esitetään aritmeettisena keskiarvona ja muuttujien arvon vaihtelua kuvataan keskihajontaluvulla. Kunkin yhdeksän kompetenssialueen eli domainin sisäinen konsistenssi oli korkea. Cronbachin alphalla mitattuna sen arvo sijoittui välille .787 – .912 osoittaen mittarin luotettavuutta.

 

Kompetenssialueet ydinsisältöineen

Terveyden edistämisen kompetenssialue (=domain)Ydinosaamisen kuvaus
1. Tietoperusta
(10 väittämää)
Tietoperusta kuvaa teoriaan, tutkimukseen, arvoihin sekä monialaiseen tietoon pohjautuvaa TE:n osaamista ja kykyä soveltaa sitä käytäntöön.
2. Muutoksen mahdollistaminen
(10 väittämää)
Ammattilaisten valmiudet tukea muutosta kohti terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvon toteutumista sekä ihmisten parhaan mahdollisen terveyspotentiaalin saavuttamista.
3. Vaikuttaminen
(7 väittämää)
Kyky vaikuttaa Terveyden edistämisen toiminnan hyväksi (puolesta puhuminen).
4. Terveyden edistäminen verkostomaisena yhteistyönä (7 väittämää)Erilaiset verkostomaiset toimintatavat ja menetelmät yhteistyön ja kumppanuuden toteuttamiseen eri tasoilla ja erilaisten ryhmien kesken yhteiskunnassa.
5. Viestintä
(8 väittämää)
Ammattilaisten valmiudet käyttää sopivia kanavia ja menetelmiä tehokkaaseen viestintään terveyden edistämiseksi.
6. Johtaminen
(12 väittämää)
Kyky johtaa tehokkaasti terveyden edistämisen toimia yhteisen vision ja strategian suuntaan.
7. Tarvearviointi
(6 väittämää)
Menetelmät ja keinot toteuttaa tarvearviointia eri tasoilla.
8. Suunnittelu ja toteutus
(10 väittämää)
Menetelmät ja keinot suunnitella mitattavissa olevia tavoitteita terveyden edistämisen toiminnan eri tasoille sekä toteuttaa vaikuttavasti terveyden edistämisen strategioita ja toimia.
9. Tutkimus ja arviointi
(7 väittämää)
Menetelmät ja keinot osoittaa terveyden edistämisen toiminnan vaikutuksia hyödyntäen arviointi- ja tutkimusmenetelmiä sekä hyödyntää arviointia TE käytäntöjen kehittämiseksi ja levittämiseksi.

 

Olennaisimmat tulevaisuuden kompetenssit

Viron ja Suomen vastaajien näkemykset tulevaisuudessa tarvittavista terveyden edistämisen kompetensseista olivat pitkälti samansuuntaisia. Yleisesti eestiläiset vastaajat arvioivat tulevaisuuden osaamisvaatimukset, niiden olennaisuuden korkeammaksi kuin suomalaiset vastaajat. Poikkeuksena tästä oli muutoksen mahdollisuutta kuvaava domain eli osaamisalue, jota suomalaiset pitivät olennaisimpana osaamisalueena. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, virolaisten ja suomalaisten vastaajien arvioinneissa oli myös joitakin eroja. Kuviossa 1 ilmenee graafisessa muodossa virolaisten ja suomalaisten vastaajien tulevaisuuden osaamisen arvioinnit osaamisalueittain (summamuuttujien keskiarvo) sekä arvioinneissa ilmenevät erot ja samankaltaisuudet (Likert-asteikko 1-4).

Kolme tärkeintä tulevaisuuden osaamisaluetta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi olivat arvioiden mukaan:

  1. Muutoksen mahdollistaminen,
  2. Tietoperusta ja
  3. Viestintä.

Nämä kompetenssialueet yhtäältä ennakoivat terveyden edistämisen kentällä ilmeneviä kompetenssivaateita ja tarpeita. Toisaalta, nämä kompetenssialueet voivat toimia myös terveyden edistämisen muutosajureina. Ammattilaisten lisääntynyt osaaminen näillä osaamisalueilla tuottaa mahdollisuuksia muutokseen, edistää viestintää ja lisää tietoisuutta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä tulevina vuosina.

Kuvio 1. Olennainen osaaminen tulevaisuuden terveyden edistämisessä. Annettujen arvojen keskiarvot kullakin kompetenssialueella. Kuva kohdennettu 2,5- 3,5 asteikkoalueelle.

 

Muutoksen mahdollistaminen. Tulevaisuus haastaa terveyden edistämisen parissa toimivat, ensinnäkin mahdollistamaan muutosta, mikä lisäisi ihmisten terveyttä ja hyvinvointia koskevaa yhdenvertaisuutta, sekä kaikkien ihmisten mahdollisuutta toteuttaa täysimittaisesti olemassa olevaa terveyspotentiaaliaan. Muutoksen mahdollistamiseksi tulisi ” vahvistaa kansalaisten kykyä ottaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan”. Tämä oli väittämätasolla olennaisin kompetenssi sekä suomalaisten että virolaisten arvioissa. Kasvavassa määrin ammattilaisten odotetaan pystyvän tukemaan ja ohjaamaan ihmisiä ottamaan vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä ennakointi vastaa myös näkemystä, jonka terveyden edistämisen asiantuntijat ilmaisivat hankkeen ryhmähaastatteluissa (FG 2016). Focus Group- osanottajat korostivat voimavarojen vahvistamista polarisaation ja terveyserojen vähentämiseksi.

Tietoperusta. Toiseksi, Terveyden edistämisen tietoperusta-domainia, joka kuvaa teoriaan, tutkimukseen ja arvoihin perustuvaa monialaiseta tietoa ja sen soveltamista käytäntöön, pidettiin molemmissa maissa olenneisena osaamisena. Virolaisten vastaajien TOP-10 -listauksen kärjessä olennaisena kompetenssiväittämänä oli “tuntea ja soveltaa TE:n keskeisiä käsitteitä ja periaatteita”. Tätä osaamista arvostivat myös suomalaisvastaajat. Riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen oli puolestaan suomalaisvastaajien TOP-10 -listauksen kärjessä. Nämä molemmat osaamiset ennakoivat tulevaisuudessa kaivattavaa kasvavaa tietoisuutta turvallisen ja terveellisen ympäristön merkityksestä. Edellämainitun kaltaisen osaamisen arvostaminen ilmeni vastaajien arvioissa myös muiden kompetenssialueiden (domain) väittämissä sekä ryhmäkeskusteluissa (FG 2016). Jotta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ympäristö- ja sosioekonomiset olosuhteet voisivat muuttua, ammattilaisten on oltava tietoisia riski- ja suojatekijöistä.

Viestintä. Kolmanneksi, tulevaisuudessa terveyden edistäjien odotetaan käyttävän sopivia viestintäkanavia ja -menetelmiä. Kompetenssialueen ‘Viestintä’ kaikista väittämistä (yhteensä 8) virolaisten vastaajien mielestä olennaisin oli “viestiä käyttäen näyttöön perustuvaa tietoa”. Suomalaisvastaajilla olennaisimmaksi osoittautui “viestiä selkokielellä ammattislangin sijaan”. Oli yllättävää, että molempien maiden vastaajat arvioivat uusien digitaalisten viestintäkanavien tai sosiaalisen median käytön useammin toivottavaksi kuin olennaiseksi kompetenssiksi. Molempien maiden vastaajat arvostivat ammatillisia viestintätaitoja, kuten kykyä arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta ja viestiä näyttöön perustuvaa tietoa selkeästi.

Yläkvartaali kompetenssialueittain

Kuviossa 2 kuvataan virolaisten ja suomalaisten vastaajien osaamisprioriteettien yläkvartaali (> 75 %) keskiarvoihin perustuen. Eri kompetenssialueiden maakohtaiset pylväät kuvaavat kunkin maan vastaajista ylimmän neljänneksen/kvartaalin, keskiarvojen sijoittumista väittämien asteikolla 1-4. Alle jää 75 % havainnoista. Kuten aiemmin on jo todettukin, Muutoksen mahdollistaminen, Viestintä – ja Tietoperusta – domainit (Kuvio 2) ovat olennaisia tai ainakin toivottavia kompetenssialueita sekä virolaisten että suomalaisten vastaajien arvioissa. Johtamisen domain on niin ikään molempien priorisoimaa osaamista. Viron vastaajat arvioivat suomalaisia useammin olennaiseksi kyvyn Vaikuttaa (puolestapuhuminen), Terveyden edistämisen verkostomaisena yhteistyönä sekä Tutkimusta ja arviointia koskevan osaamisen. Maiden kesken ilmenneet erot ennakoiduissa osaamisvaatimuksissa tarjoavat mielenkiintoisia jatkokeskustelun aiheita.

Kuvio 2Yläkvartaali kullakin kompetenssialueella, Viro n = 210, Suomi n = 540.

 

Box 1:ssä kuvataan tiivistetysti kunkin yhdeksän kompetenssialueen ydinosaamisen arviointien tuloksia. Box 2 osoittaa graafisessa muodossa kompetenssialueittan väittämäkohtaisesti eestiläisten ja suomalaisten vastaajien arviot keskiarvoina.

Katse tulevaisuuteen

On haastavaa kehittää huomispäivän työvoiman osaamista Viron ja Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka ovat suurissa muutoksissa. Demografiset muutokset, teknologiset edistysaskeleet (digitaaliset palvelut, robotiikka, sosiaaliset mediat, mobiililaitteet, big data), kaupungistuminen ja talouden muutokset kansallisella ja globaalilla tasolla muuttavat myös terveyden edistämisen maailmaa. “Terveyden edistämisellä on pitkä, hyvä historia ja samanlaisen trendin soisi jatkuvan eteenpäin. Toivottavasti emme menetä muutosvoimaa, kun kohtaamme suuria muutoksia lähitulevaisuudessa”, totesi eräs suomalaisen ryhmähaastattelun osanottaja. Ottawan peruskirjassa ja myöhemmässä vaiheessa Wienin julistuksessa esitetyt Terveyden edistämisen periaatteet ja toimet tarjoavat laajalti yhteisiä suuntaviivoja tulevaisuutta varten. Ketkä ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat kipeimmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Mitä asioita pidetään tärkeinä? Näitä kysyttiin myös HPP-kyselyssä. Tässä esiin tuodut tulokset tarjoavat tietoperustaa jatkaa keskusteluja siitä, miten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tulisi edistää ja rakentaa hyviä käytäntöjä muutosten myötä.

Terveyden edistämisen kohdentaminen

Lapsia ja lapsiperheitä (79 %) sekä nuoria (79 %) priorosoitiin molemmissa maissa eniten terveyden edistämistä tulevaisuudessa tarvitsevina väestöryhminä. Suomalaisista vastaajista 81 % ja virolaisista vastaajista puolet piti erittäin tärkeänä TE:n kohdentamista tulevaisuudessa syrjäytymisvaarassa oleviin kansalaisiin. Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä pidettiin erittäin tärkeänä ryhmänä useammin suomalaisten (50 %) kuin virolaisten (28 %) vastaajien keskuudessa. Puolet kaikista vastaajista arvioi, että työikäiset ja vanhukset ovat erittäin tärkeä ryhmä tulevaisuuden terveyden edistämisessä.

Tärkeinä pidetyt tulevaisuuden haasteet

Virolaisten ja suomalaisten vastaajien kesken vallitsi samansuuntainen näkemys asioista, joiden kehittämistä pidettin tärkeinä tulevaisuuden terveyden edistämisessä. Näitä olivat:

  • Ammatillinen koulutus
  • Uudenlaiset terveyden edistämisen palvelut
  • Hallintojärjestelmä TE: n näkökulmasta.

Digitalisaatio arvioitiin erittäin tärkeäksi kysymykseksi useammin suomalaisten (47%) kuin virolaisten vastaajien (34 %) mukaan.

Seuraavat askeleet

Rikkaan HPP-materiaalin määrällinen ja laadullinen analyysi jatkuu. Tutkimustuloksia jaetaan ammatilaisille sekä kohdennetusti että laaja-alaisesti. Tämän syksyn tavoitteena on tunnistaa ja määritellä osaamisvaatimukset, jotka ovat perustana terveyden edistämisen uusien koulutusohjelmien suunnittelulle. Yhteistyötapaamisia HPP hankkeen tulosten reflektoimiseksi järjestetään eri sidosryhmien edustajille Virossa ja Suomessa

Keväällä 2018 jatketaan uusien ja osin maiden välisten yhdenmukaisten terveyden edistämisen koulutusohjelmien suunnittelua tunnistettujen osaamisvaatimusten pohjalta. Kymmenen uutta ammattikorkekaoulussa (Virossa ja Suomessa) toteutettavaa koulutuskokonaisuutta ja kuusi uutta ammatillisen koulutuksen kurssia (Virossa) luodaan yhdessä. Näiden uusien terveyden edistämisen oppikurssien pilotointi käynnistyy syksyllä 2018. HPP-tutkimustulosten perusteella tehtyjä konkreettisia ehdotuksia pyritään integroimaan myös päivittäisiin käytäntöihin terveyden edistämisen koulutuksessa ja ammattialalla.

Tulosten raportointi konferesseissa sekä ammatillisissa ja tieteellisissa lehdissä jatkuu. Julkaistu materiaali on saatavissa jatkossa myös HPP -hankkeen verkkosivuilta.